Miten perinnönjako etenee?

Perinnönjako on juridinen, käytännöllinen ja vakiintunut prosessi, jossa tarkoituksena on selvittää kuolleen henkilön velat ja omaisuudet, jotka jaetaan eteenpäin perillisille. Yhden lauseen perusteella perinnönjako kuulostaa suht helpolta, mutta sitä se ei aina ole. Tässä jutussa opetamme sinulle vaihe vaiheelta, miten perinnönjako etenee.

Miten perinnönjako etenee vaihe vaiheelta?

Suomessa perinnönjaon säätelemisestä vastaa perintökaari ja prosessi on sinänsä hyvin vakiintunut. Siihen voi kuitenkin liittyä enemmän tai vähemmän vaiheita riippuen esimerkiksi siitä, kuinka laaja kuolinpesä on ja löytyykö vainajalta mahdollisesti testamenttia.

Seuraavaksi käymme vaiheittain läpi, miten perinnönjako etenee.

1) Kuolemantapaus

Kun henkilö kuolee, tieto kuolemasta merkataan väestötietojärjestelmään. Tämän jälkeen se välittyy automaattisesti useille viranomaisille ja muille relevanteille osapuolille, mukaan lukien pankeille, vakuutusyhtiöille sekä Digi- ja väestörekisteriin.

Tässä vaiheessa muodostuu myöskin oikeudellisena yksikkönä tunnettu kuolinpesä, joka on käytännössä vainajan varojen ja velkojen muodostama kokonaisuus. Kun tähän yhdistetään vielä perilliset / osakkaat, käytetään kokonaisuudesta termiä perikunta.

Kuolinpesä lakkaa olemasta siinä vaiheessa, kun perintö on saatu kokonaisuudessaan jaettua.

2) Perunkirjoitus ja velat

Perunkirjoitus on perinnönjaon ensimmäinen virallinen vaihe. Sen tarkoituksena on laatia perinnönjaon kannalta informatiivinen perukirja, jossa käydään läpi seuraavat asiat:

• Perilliset (esim. vainajan lapset) ja eloonjäänyt puoliso eli leski
• Tahot, joille vainaja on määrännyt testamentin kautta omaisuutta (legaatinsaajat)
• Velkojen ja vastuiden listaaminen
• Vainajan omaisuuden selvittäminen (esim. kiinteistöt, pankkitilit ja sijoitukset)

Lain mukaan perunkirjoitus pitää suorittaa kolmen kuukauden sisällä vainajan kuolemasta. Joissain tapauksissa tätä aikaa on mahdollista pidentää, mutta perinnönjaon tekeminen on joka tapauksessa mahdollista vastaa perunkirjoituksen jälkeen.

Perunkirjoituksen yhteydessä selvinneet kuolinpesän velat täytyy myös maksaa tai niiden maksamiseen suunnatut varat pitää vähintäänkin laittaa erityiseen hoitoon*.

*Mikäli velkoja on enemmän kuin omaisuutta (joka voidaan tarvittaessa myydä ja realisoida) eli pesä on ylivelkainen, jäävät maksamattomat velat siinä vaiheessa ainoastaan velkojien tappioksi. Vainajan velat eivät siis periydy esimerkiksi lapsille.

3) Ositus

Miten perinnönjako etenee Perukirja-nimisen asiakirjan tekemisen jälkeen? Mikäli vainaja on ollut avioliitossa tai vaihtoehtoisesti rekisteröidyssä parisuhteessa ilman avio-oikeuden poissulkemista avioehtosopimuksella, tapahtuu ennen perinnönjakoa puolisoiden välinen ositus.

Osituksessa on tarkoitus purkaa vainajan ja lesken eli puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde ja määrittää

• avio-oikeudesta vapaa omaisuus
• perittävän osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Tästä kokonaisuudesta muodostuu perittävä omaisuus, joka jaetaan perillisten kesken.

4) Perinnönjaon käynnistyminen

Kun mahdolliset ositukset on tehty ja kuolinpesä selvitetty muun muassa velkojen osalta, voidaan sen jälkeen suorittaa perinnönjako kuolinpesän osakkaiden ja testamentin saajien kesken. Oikeus vaatia kuolinpesän jakamista on kaikilla seuraavilla tahoilla:

• Kuolinpesän osakas
• Kuolinpesän osakkaiden oikeudenomistajat
• Leski
• Henkilö, jolla on oikeus saada kuolinpesästä avustusta (esim. pitkäaikainen avopuoliso)

Perinnönjako käynnistyy, kun joku osakas vaatii sitä. Kuka tahansa osakkaan asemassa oleva henkilö voi sitä vaatia, ja ainoastaan yksi jakovaade riittää perinnönjakotoimien aloittamiseen.

Miten perinnönjako etenee tämän jälkeen? Kahdella tavalla: tuomioistuimen määräämän pesänjakajan* toimitusjakona tai pesän osakkaiden välisenä sopimusjakona.

*Pesänjakaja on jaettavana olevan kuolinpesän osakkaisiin nähden puolueeton henkilö, jolla on oikeus saada toiminnastaan kohtuullinen korvaus ja palkkio. Nämä maksut suoritetaan kuolinpesän varoista, ei perillisten taskuista. Mikäli pesänjakaja ei hoida työtään sovitusti, voidaan hänet vapauttaa tehtävästään tuomioistuimen toimesta.

5) Perinnön jakaminen käytännössä

Kun perinnönjako on päätetty toteuttaa, siirrytään itse omaisuuden jakamiseen. Perintö voidaan jakaa kahdella tavalla sen mukaan, mitä omaisuutta pesässä on ja miten osakkaat sopivat asiasta:

• Esineittäin: Konkreettiset omaisuuserät (kuten kiinteistöt, ajoneuvot tai irtaimisto) jaetaan suoraan perillisille.
• Arvoperusteisesti: Omaisuus arvotetaan ja jaetaan tasan rahallisesti.

Jos omaisuutta ei voida jakaa täysin tasan, voi yksi perillinen saada arvokkaamman omaisuuserän ja maksaa tämän jälkeen muille rahallisen korvauksen.

Perinnönjaosta laaditaan aina virallinen todiste, jakokirja.

6) Perintöverotus

Kun omaisuus on jaettu tai perukirja on toimitettu verottajalle, Verohallinto määrää kullekin perilliselle erikseen maksettavan perintöveron. Verotus perustuu siihen, kuinka paljon omaisuutta kukin perii, ja mikä perillisen suhde vainajaan on.

Perintövero määräytyy kahdessa veroluokassa:

• Veroluokka I: Lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja puoliso (matalampi verotus)
• Veroluokka II: Sisarukset, heidän jälkeläisensä, avopuolisot ja muut (korkeampi verotus)

Verotuspäätös toimitetaan perillisille joko postitse tai OmaVero-palveluun, ja vero voidaan useimmiten maksaa erissä. Mikäli perintönä saatu omaisuus on vaikeasti realisoitavissa (esim. yritys tai kiinteistö), maksuun voi tarvittaessa hakea lisäaikaa.

On tärkeää huolehtia siitä, että perukirja ja mahdollinen jakokirja on laadittu huolellisesti, sillä niiden tiedot vaikuttavat suoraan verotuksen lopputulokseen. Verottaja voi pyytää lisäselvityksiä, jos asiakirjoissa on puutteita tai ristiriitaisuuksia.

Tässä ohjeet siiten, miten perinnönjako etenee. Jos tarvitset jossain vaiheessa perinnönjakoa apua matemaattisten asioiden kanssa, katso sivuiltamme seuraavaksi ohjeet siihen, miten lasketaan keskiarvo.